Kaikki hyvä päättyy aikanaan, itseasiassa kaikki vähän paskempikin päättyy aikanaan. Kaikki päättyy aikanaan. Huomenna olisi kuitenkin tarkoitus ottaa viimeiset askeleet -tai tarkemmin sanottuna polkaisut- tällä reissurupeamalla. Noin 100 kilometrin edestakainen vappukruisinki Corleonen kaupunkiin siis ohjelmassa.
1.5. on täälläkin työväen juhlapäivä, ja kansallinen vapaapäivä, joten toiveissa olisi, että pääsisin läpäisemään Palermon kaupunkialueen aikaisin aamulla hyvinkin rauhallisissa merkeissä. Koko reissun vaarallisin tekijä on ehdottomasti ollut Italialainen liikenne, jossa ei varsinkaan isommissa taajamissa tunnu olevan minkäänlaista punaista lankaa. Uskoisin tosin, että Napolissa on pahin jo koettu, joten yksi Palermo nyt on jokatapauksessa sen rinnalla vain vaihtorahaa.
Vaikka tällä hetkellä ei motivaatio ole tämän viimeisen setin heittämiseen kovinkaan korkealla, odotan kuitenkin että huomenissa meno taas maistuu. Pääsenhän roiskasemaan rundin ilman reppua, ja toisaalta tieoisena siitä, että pidemmät fillarilla sotkemiset ovat tältä erää sitten siinä.
No mitäs sitten?
Lauantaina vielä hieman fiilistelyä Palermossa, ja tutkailua saisiko fillarin jotenkin kivutta/edullisesti lähetettyä Suomeen. Ja sunnuntaina sitten lento kotiin.
Kyllä täytyy sanoa, että lasten ja muiden rakkaiden ihmisten näkemistä olen odottanut sen verran, joten ei hirveästi kiinnostaisikaan jäädä tänne norkoilemaan. Varsinkaan kun tämä italialainen hektisyys ei ole oikein minun juttuni. Kaikki kun tuntuu olevan täällä melkoista hässäkkää. Lunkimmin on paremmin.
Makustellaan sitten huomisen etapin jälkeen tunnelmia tarkemmin. Nyt unta silmään (ja ekaks vähän NBA-korista VeikkausTV:ltä), että huomenna jaksaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti