sunnuntai 23. elokuuta 2015

Metsään on tullut jo syys (ehkä). Vintillä tuulee taas (ehkä)



En muistanut kuinka tärkeä keino kirjoittaminen oli tuntemuksieni purkamiseen ja ajatusteni jäsentelyyn. En muistanut, ennen kuin tartuin taas toimeen ja aloin kirjoittaa. Muistutuksen sanana minulle toimi muistutuksen sana, joka tuli taholta jolta en sitä osannut odottaa. Ajattelin siis ottaa muikkarin vakavasti ja ruveta taas kirjallisiin tehtäviin.

Kirjoittaminenhan on ollut läsnä koko kesän. Ei tässä ole oikein muuta tekemistä ollutkaan kuin lukea tai kirjoittaa, mutta jotenkin ehdin jo vieraantua ajatuksesta puskea mieltäni interwebin tietoviidakkoon julkisesti pällisteltäväksi. Vähän taisi olla myös jonkinlainen lukko päällä. Koin ehkä että sanottavat on nyt sanottu, ja runsauden sarvi puristettu tyhjäksi. Jälkikäteen ajateltuna kuulostaa kuitenkin tekosyyltä, itse rakennetulta esteeltä.
Alkuperäinen tarkoitushan ei ollut ottaa kirjoittamisesta mitään paineita, vaan enemmänkin laskea ajatuksia ruudulle lähinnä omaksi ilokseni, ja jos löytyisi edes yksi henkilö, joka kunkin tekstin plärää läpi, on sen julkinen versio tehnyt tehtävänsä.

Muutamalta taholta on tullut kysymyksiä ja pyyntöjä oman cyber-kirjallisen tieni jatkamisesta, joten annetaan mennä kun hyvässä alamäessä ollaan muutenkin. Lisäksi blogisivuillani on nyt visiteerattu keväästä lähtien 15000 kertaa. Ei maailmoja mullistavia lukemia, mutta ehkä muutama heistä on sieltä myös jonkun ajatuksen saanut mukaansa. Tai sitten äidilläni on käsi hellänä klikkailusta.

Kuitenkin. Aktivoituminen on nyt tapahtunut, joten on aika taas käskyttää sormia painelemaan näppäimiä järjestyksessä, jossa ne mahdollisesti muodostaisivat sanoja. Nämä niin kutsutut sanat taas oikeaan järjestykseen aseteltuina saattaa muodostaa heijastumia mietteistä ja ajatuksista, joita nuppini sisällä kehittelen. Ihannemaailmassahan nämä kokonaisuutena muodostavat sitten helppolukuisen ja runsassisältöisen tekstikokonaisuuden, mutta se lienee jo liikaa vaadittu.

Pistetään kuitenkin teevesi kiehumaan, ja katsotaan mitä tulee. Edelleenkään en aio linjata tarkemmin tämän sivuston aihealueita. Ruokablogia en kuitenkaan ala pitämään. This is not a threat it's a promise!

Kiitoksia muistuttajalle. Anteeksi kaikille.