Taktiikkahommia

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Eikös sanonta jotenkin näin mene? En kuitenkaan halunnut oikoa puolia tässä hommassa, joten jätin etukäteis -suunnitelmien osalta melko paljon aukkoja. Tiedossahan kuitenkin oli, että liikkuvia osia on reissussa niin paljon ettei homma pysy hanskassa kuitenkaan. Joten itseäni pettymyksiltä suojatakseni piirsin ääriviivat, mutta jätin värittämättä.

Hyvin on toiminut. Kokonaiskuvan maalaamista tärkeämpänä pidänkin sitä, että jokaiselle päivälle naputtelee jonkinlaiset raamit. Mieluusti vasta edellisiltana, kun on kulloinenkin olotila, tulevien päivien maastot ja kiintopisteet hieman paremmin selvillä.
Jonkinlainen päiväsuunnitelma siis aina löytyy, sekään ei ole tosin mihinkään kiveen hakattu. Jos alkaa painaa, pysähdytään aiemmin. Jos taas meno maistuu, annetaan palaa vaan. Useimmiten rupeankin vasta siinä iltapäivän puolella tsekkailemaan yöpymispaikkoja. Jos seuraavan päivän päätepiste on jo aamulla tiedossa, on vaarana että keskittyminen herpaantuu siihen eikä itse polkemiseen.
Jonkinlainen läsnäolo ja vain siihen hetkeen, ja sen hetkiseen ympäristöön keskittyminen onkin ehkä tärkein keino jolla tässä pelataan. Kun vaan potkii fillaria eteenpäin ja rallattelee, tuntuu matkanteko paljon kevyemmältä. Heti kun ajatus karkaa päämäärään, tulee hommasta enemmänkin suorittamista, ja homman mukavuus sekä mielekkyys kärsii huomattavasti.
Niinhän se on ihan elävässä elämässäkin. Vaikkapa työelämässä. Kun teet jotain, on lopputulos usein paljon parempi, kun keskityt siihen tekemiseen, etkä päämääriin. Toki päämääriä ja maaleja pitää olla, mutta niiden ei pidä päästää hallitsemaan tilannetta.

Yksi tärkeä tekijä on ollut myös oppia tunnistamaan väsymyksen ja todellisen uupumuksen ero. Väsymyshän on kaiketi vain hedonistisen mielen keino palauttaa itseään mukavuusalueelle, ja se haittaa usein itse tekemistä ja sen myötä myös lopputulosta. Olenkin pitänyt jonkinlaisena nyrkkisääntönä, että kun tulee ensimmäistä kertaa mieleen pitää tauko, vedänkin vielä sen linkkupyskän tai huoltoaseman ohi, ja huilaan vasta seuraavalla. Tai 5 kilometrin päässä... Tai milloin missäkin. Kyllä sen mielen äänen saa hallintaan kun keskittyy vaan siihen mitä tänne olen tullut tekemään. Eli polkemiseen (hih).

Tällainen kaavamaisempi taktiikka- ja suunnittelupuoli on toiminut melkoisen mallikkaasti. Google maps toimii oivallisena apuna sekä etukäteen suunnitellessa, että tien päällä. Teiden numerot mieleen ja baanalle. Isompien kaupunkien läpäisy on kostautunut melkoisen haasteelliseksi ja aikaavieväksi touhuksi. Tämän takia olenkin pyrkinyt joko yöpymään reitille osuvissa isommissa taajamissa. Tai sitten painelemaan ohitietä vähän väljemmille vesille.

Tällä hetkellä sijainti on siis Kroatia (Knin). Voisin sanoa, että matkanteko muuttui huomattavasti leppoisammaksi, kun maisemat ovat vaihtuneet näin suomalaisvinkkelistä hieman eksoottisemmiksi. Tosin täytyy myös mainita, että tuolla kapeilla vuoristoteillä vetäessä rekkojen seassa 7 kilometrin alamäkiä vähän kyllä pistää välillä hirvittämään.  Ilokseni olen kyllä voinut huomata, että varmaankin 70% matkasta olen tosiaankin tullut alaspäin. Eli se vitsailu kartalla alaspäin laskemisesta ei ole ollut ihan tuulesta temmattu.
Toisaalta taas tässä ruvetaan olemaan jo iskuetäisyydellä Splitiin, ja tämä etappi alkaa olemaan lusittua kauraa. Suunnitelmiinkin tein tässä viime hetken muutoksen. Sen sijaan, että lähtisin painamaan rantaraittia pitkin kohti Dubrovnikiä, vetäisenkin Splitistä suorilta lautalla Korculan saarelle Vela Lukaan, ja hyppelen sieltä pikkusaaria pitkin takaisin maihin tuonne Dubrovnikin kylkeen. Pääsee ehkä painelemaan hieman rauhallisemmille teille. Ja täytyy myöntää, että tässä vaiheessa harjoituksia ei voi myöskään aliarvostaa paria kymmentä säästettyä kilometriä :)
Päivä pari huilia, ja maanantaina lautalla Bariin, josta enää Italian saappaan jalkaterän verran Sisiliaan.

Tässä sivussa muuten vinkkinä: Jos joskus liikutte Kroatiassa päin, käykäähän Plitvickan luonnonsuojelualueella piipahtamassa. Pikkasen makeita sfäärejä ja vaellusreittejä henkeäsalpaavissa maisemissa vaikka muille jakaa.