torstai 5. maaliskuuta 2015

Mitähän pakkais?



Nyt on muuttorulianssit hoidettu suurimmaksi osin alta pois, ja voisi ruveta kääntämään katsetta hieman totisemmin jo edessä siintävään fillariseikkailuun.
Huonekalut ja isommat kamat on heitetty vuokraamaani varastoon, ja oma preesens sekä yhteiskunnan vinkkelistä välttämättömät hyödykkeet, kuten vaatteet, otettu mukaan väliaikaiseen asuntooni. Osoite on muuten Poste Restante, mikäli joku haluaa pistäytyä vaikka teellä.

Ensimmäisenä pitäisi varmaan hieman pohtia, millaisia varusteita 30-40 vuorokautta kestävälle reissulle pakkaisi? Tarpeellisia vermeitä keksisi varmaan kahden pakettiauton täytteeksi. Mutta nyt kun ideana olisi tarkoitus saada kaikki mahtumaan mahdollisimman kompaktisti ja kevyesti selkäreppuun, ei voi päästää tavaran määrää rönsyilemään.

Koska siis menetin vuodenvaihteen rytäkässä hajuaistini, ei vaihtovaatteisiin kannata laskea liian paljoa painoarvoa. Ei kai sitä tarvitse enää suihkussakaan käydä, kun ei kuitenkaan haista mitään. Sitäpaitsi t-paitoja ja alusvaatteitahan voi pestä ja hankkia uusia matkan varrelta.
Vaateosastolla varmaankin kannattaa panostaa ainakin jossain määrin sadetta pitävään ulommaiseen kertaan ja vaihtokenkiin.

Yöpymisiä silmällä pitäen olen ajatellut pakata mukaan pieneen kokoon sullottavan makuupussin. Teltat ynnä muut katteet painavat ja vievät liian paljon tilaa mukaan otettavaksi. Jos jonkin etapin päässä ei ole mahdollisuutta yöpyä sisätiloissa, niin kyllähän vanha sivari aina yön-pari taivasalla pihisee.

Yhteydenpito- ja kuvausvälineet ovat tietysti yksi tärkeä osanen matkavarustelua. Kompakti mäkki ja näppäränkokoinen video-ominaisuuksilla varustettu pokkari ja matkapuhelin riittänevät pitämään yhteyksiä kotosuomeen. Mitään järkkäriosastoa ei mun selkärankani mukaan kanna.

Pari sisäkemmiä reppuun ja jotain fillarinnyläysvehkeitä näöksi satulalaukkuun jemmaan. Vaikka täytyykin myöntää etten osaa ropata oikeastaan mitään. Mutta onhan se kiva olla jakareita ja koloavaimia mukana, että on sitten kättä pidempää mukana jolla raapia hädän tullen päätään.

Loppuviimein ei kyllä kiinnostaisi suunnitella tätäkään osuutta valmiiksi, koska jokatapauksessa reissun päällä sitä huomaa että mikään ei riitä, ja että kaikki tarpeellinen on sittenkin jäänyt pakkaamatta nyssäkkään.
Jos sitä sittenkin vaan sulloo edellisenä iltana parit kalsarit ja sukat pussiin, ja jättää siten sattumalle varaa kuljettaa. Varmaan säilyy paremmin jännitys tällaisessakin reissussa.

Jos jollain on kokemuksia tai hyviä vinkkejä millaista rompetta kannattaisi reppuun pakata, laittakaahan tulemaan sähköpostitse: jani.petteri.uhrman@gmail.com tai vaikka puhelimitse 044-5099958

Peace!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti